Aloitin osaviikkopaaston tällä viikolla, josta kerroinkin jo täällä. Ensimmäiset paastopäivät on nyt takana päin, jotka pyrin pitämään maanantaisin ja torstaisin. Paastopäivät menivät ongelmitta ja mitään ylitsepääsemätöntä näläntunnetta ei päässyt tulemaan. En jumpannut kumpanakaan päivänä, mutta ensi viikolla suunnittelin myös Shabam tuntia maanantaille ja ehkä Attack tuntia torstaille.
Olen innokas makealla herkuttelija ja pyrin nyt samalla välttämään normipäivinä valkoista sokeria. Tulen kokeilemaan erilaisia parempia vaihtoehtoja herkutteluun ja kirjoittelen niistä myös tänne blogiin.
Ekalla viikolla mentiin vielä ruokien suhteen aika tylsällä linjalla, mutta ensi viikolla pyrin jo panostamaan enemmän ruoan laatuun ja makuun. Jaan 500 kcal kolmelle aterialle: aamiainen, päivällinen ja iltapala. Aloitan päivän runsaalla veden juonnilla ja syön aamiaisen vasta noin yhdetoista aikaan.
Torstai Aamupala: kaurapuuro+mustikat ja kahvi 170 kcal Päivällinen: take away mustaherukka-rahkasmoothie 210 kcal Iltapala: omena + tee 60 kcal (Ystäväni tarjoilut (kuvassa toinen vasemmalta) vieraillessani hänen luonaan jätin syömättä, mutta jääkahvin kyllä uskalsin nauttia :-))
Join runsaasti vettä ja teetä/kahvia molempina päivinä. Haluaisin oppia juomaan terveellisempää vihreää teetä. Onko kenelläkään suositella omaa suosikkimerkkiä?
Nyt lähden kokeilemaan uutta kookospalloreseptiä… Rentouttavaa viikonloppua <3!
Toivoin tyttöjen puolesta joululahjaksi taaperokärryjä. Olen hieman rajoittunut värimaailman suhteen - valkoinen, beige, harmaa miellyttää eniten. Kyllä meillä toki jotain värillisiäkin leluja toki löytyy, mutta jos saan valita niin valitsen aina vaaleammat vaihtoehdot. Sellaisia minun silmään sopivia taaperokärryjä ei siis suoraan ainakaan helposti Suomen lelukaupoissa tule vastaan.
Googlettamalla taaperokärryn löysin Pikkuinen sydän blogissa tuunatut kärryt, joiden ulkonäöstä tykkäsin. Äitini maalasi antamieni ohjeiden mukaan käytettynä ostamansa Brion punaiset kärryt ja niistä tuli tosi kivat!
Yllätyksenä näppärä äitini oli tehnyt eri muotoisia palikoita, jotka hän oli myös maalannut harmoonisin sävyin makuni tietäen. Suunnitelmissa on, että myöhemmin maalaamme niiden kylkeen sabluunalla kuvioita tai kirjaimia.
Kiitos Memmi <3!
Onko jollakin antaa vinkkiä muovisten pyörien maalaamiseen? Nyt ne on maalattu samalla sisustusmaalilla, kun puinen runko. Maali kuitenkin irtoaa heti, kun joku terävä osuu siihen. Mikä maali kestäisi kolhut ja naarmut muovipinnassa?
Tytöille tuli yhdeksän kuukautta täyteen jo joulupäivänä, mutta kirjoittelen vielä koosteen heidän tilanteestaan nyt vähän myöhässä. Luonnollisesti paljon uusia taitoja ja juttuja on taas opittu ja oma mielipidekin on löytynyt jo monessa tilanteessa :-). Neuvolakäyntiä ei tässä kuussa ollut, mutta Alisa painaa jo yli 9kg ja Ella oli eilen vielä hieman alle 9kg. Hampaita ei ole tullut yhtään lisää, eli kahdella hampaalla edelleen mennään.
Olemme pyrkineet, että mitään tavaroita ei siirretä kodista ylemmäs lapsien takia ja toistaiseksi vielä on tämä linja pitänyt. Joulukuusi, lehtikori ja kynttilöiden säilytyskori ovat olleet tosi kiinnostavia ja tytöt ovat oppineet "ei" sanan. Joskus se toimii ja joskus taas ei. Jatkamme harjoituksia.
Joululomalla mökillä tytöt nukkuivat vähän huonommin, koska ulkona oli niin paljon pakkasta ja he oikein pääse uneen sisällä. Nyt kuitenkin on päästy jo takaisin hyvään rytmiin. Yöunet 20.00-09.00 ja päiväunet 13.00-16.00 tai jopa 17.00. Tiedän, olen todella onnekas :-)!
Syöntihommat jatkuvat samalla kaavalla, kuin viime kuussa. Olen yrittänyt antaa karkeampaa ruokaa, kuten spagetti bologneseä tai muussannut perunaa ja lihaa vain haarukan avulla. Lopputuloksena on se, että tytöt sylkevät ruoan pois. Heille täytyy olla todella sileää ruokaa. Ostin muuten uuden sauvasekottajan - Bamixin perusversion ja se on toiminut oikein hyvin! Kierrokset ja tehot on riittänyt oikein hyvin minun mega-annoksiinkin.
Imetysaika alkaa lähentyä loppuaan… Olen pitkään imettänyt vain aamulla ja illalla. Nyt kuitenkin Alisa ei enää huoli iltaimetystä, vaan puree tai kääntää pään pois. Imetys taitaa siis loppua luonnostaan…
Alisa
Alisa on ronski ja touhukas lapsi. Herkkyys näkyy kuitenkin äidin vieressä kyöhnäämisenä. Molemmat lapset ovat perustyytyväisiä, mutta 95% itkuista tulee Alisalta. Vaikka Alisa on vaativampi lapsi, on häntä jollain tavalla helpompi lukea. Alisa konttaa kovaa vauhtia ketterästi, kiipeää tukea vasten seisomaan ja ottaa kävelyaskeleita käsistä pidettäessä. Mökillä hän oppi nousemaan muutaman askelman ylöspäin, mutta peruuttaminen alas ei vielä onnistu. Hän tykkää heitellä asioita esim. ruokaa Luca koiralle.
Ella
Ella on iloinen ja seurallinen tyttö. Hän hakee paljon enemmän kontaktia siskoonsa, kuin Alisa häneen. Vauvaryhmässä Ella saattaa olla kauan poissa äidin luota muiden vauvojen kanssa seurustellen, kun Alisa kyöhnää kiinni äidissä. Ellan liikkumisessa ei ole juuri tapahtunut edistystä viime kuukauden jälkeen ja se näyttää harmittavan ja turhauttavan häntä. Hän nauttii suunnattomasti hyppykiikusta, jossa hän tanssii kauniisti ja lauleskelee itsekseen. Ella jaksaa keskittyä paremmin sylissä kirjojen lukemiseen ja kuuntelee tarkkaavaisena.
Ainiin! Kuten kuvista huomaatte tyttöjen hiukset ovat kasvaneet juuri sen varran, että niihin saa laitettua pienen pienet saparot. Äiti tykkää :-)!
Synnytyksestä on reilu 9kk ja imetyskausi alkaa lähestyä loppuaan. Raskaudesta muistuttaa sektiosta jäänyt arpi alavatsassa, muutama ylimääräinen kilo ja entistä löysempi maha. Imetyksen aikaiset suuret ruokamäärät täytyy saada palautettua normaalille tasolle, jotta paino ei lähde uudestaan nousuun. Herkuista en halua kokonaan luopua ja esim. Jutan superdietti (Viisikko blogin Paula pudotti superdietillä viime syksynä 10kg) tuntuu liian kurinalaiselle omaan makuuni. Kuitenkaan itseni tuntien en pääse tuloksiin metodilla "syö vähemmän, liiku enemmän". Kaipaan tarkkoja sääntöjä, mutta en halua olla rajoitettuna kokoajan.
Tulin raskaaksi 2013 kesällä, jolloin osaviikkopaasto, eli 5:2 oli tosi pinnalla. Lehdet kirjoittivat Brittilääkäri Michael Mosleyn kehittämästä pätkäpaastosta ja jakoivat reseptivinkkejä. Minäkin laihduin kesä-elokuussa neljä kiloa osaviikkopaastolla. Lopetin dietin elokuussa, koska olin raskaana. Tiedän siis kokemuksesta, että tämä tyyli sopii minulle ja saan tuloksia sen avulla.
5:2 dieetillä syödään normaalisti viitenä päivänä viikossa ja kahtena päivänä syödään vain todella kevyitä pieniä aterioita, joiden yhteinen energiamäärä on noin 500 kaloria. Diettaaja voi itse päättää syökö koko päivän energiamäärän yhdellä aterialla, vai jakaako sen useammalle aterialle päivässä. Paastopäiviä ei saa sijoittaa peräkkäisille päiville.
Pätkäpaaston teho perustuu siihen, että parina päivänä viikossa päästää olon nälän puolelle, kun syö vain minimaalisen kevyitä aterioita. Taukopäivinä haima ei eritä jatkuvasti insuliinia - elimistö lepää ja rasvaa palaa.
5:2-dieetillä laihtuu varmasti, jos ei mässäile ruoalla syömispäivinä. Jos normaalisti syö päivässä 2 500 kaloria ja paastopäivänä 500 kaloria, tulee viikon kalorivajeeksi 4 000 kaloria. Se tarkoittaa noin puolen kilon laihtumista viikossa.
Pätkäpaasto sopi minulle hyvin ja ensimmäisten paastopäivien jälkeen en tuntenut hillitöntä nälkää. Paastopäivän jälkeisenä aamuna olo oli virkeä ja freesi. Jaksoin myös urheilla paastopäivinä, mutta kevyemmällä tyylillä ja omaa jaksamista kuulostellen.
Tulen paastoamaan maanantaisin ja torstaisin ja teen koosteen viikon ruokailuista torstaisin. Jaan päivittäisen kalorimäärän monelle aterialle (yleensä kolmelle) ja yritän löytää monipuolisia ja herkullisia ruokia myös paastopäiville.
Kymmenen vuotta sitten elin tähän astisen elämäni vaikeimpia aikoja. 2005 vuosi oli minulle todella haastava. Palasin helmikuussa takaisin Suomeen reilun puolen vuoden vaihto-oppilasreissulta Macaosta (erikoishallintoalue Kiinassa, Hong Kongin kupeessa). Olimme ajautuneet eroon sen aikaisen poikaystäväni kanssa hänen ollessa joululomalla luonani.
Eroa tehdessämme olimme reissussa Thaimaassa. Lensimme Bangkokiin, josta emme olleet vielä ihan varmoja, mihin suuntaan jatkaisimme. Tapaninpäivänä tsunami tuhosi monia länsirannikon suosittuja lomakohteita. Olimme tuolloin vielä Bangkokissa ja päätimme lähteä Ko Changin saarelle, joka sijaitsee noin 300km Bangkokista itään. Olin niin keskittynyt omaan suruuni ja pahaanolooni, että en ymmärtänyt yhtään katastrofin laajuutta.
Muutin melkein heti Suomeen palattuani ystäväni sohvalle ja sieltä muutaman kuukauden päästä omaan yksiööni. Olin vasta 19-vuotias, kun tapasimme exän kanssa ja muutimme melko pian yhteen asumaan. Olin koko suhteemme ajan tukeutunut todella paljon häneen ja hänen mielipiteisiinsä asioista. Eron jälkeen minun piti luoda kokonaan uudestaan omat jutut ja opetella taitoja lampun asennuksesta tietokoneen käyttöön.
Muistan hetken, kun istuin tyhjässä yksiössäni lainapatjan päällä ja soitin Ikean asiakaspalveluun ostaakseni sängyn (siihen aikaan ei ilmeisesti ollut nettikauppaa :-D). Asiakaspalvelija kyseli puhelimen välitysellä erilaisia kysymyksiä patjan ja sängyn ominaisuuksiin liittyen. Minä vastailin summassa jotakin ja laitoin sängyn tilaukseen.
Olin koko vuoden todella pihalla ja maassa. Itku tuli silmään päivittäin ja oli vaikea keskittyä mihinkään. Tein ihan hulluna töitä ja vapaalla hummailin baareissa. Näin jälkeenpäin tuntuu oudolle, että suhteen loppumisella oli niin kokonaisvaltainen vaikutus minuun. Ensirakkauden loppuminen ja ero olivat kuitenkin surullisinta, mitä olen saanut kokea.
Jotkut sairastuvat kuolemanvakavasti tai elävät esim. sodan keskellä, joka on miljoona kertaa isompaa. Minun pienessä elämässäni kuitenkin tuon vuoden tilanteet olivat minulle suuria ja surullisia. Olen onnekas, että ystäväni jaksoivat kuunnella samoja juttujani uudestaan ja uudestaan, jossa kertasin tapahtumien kulkua. Siitä se pikkuhiljaa sitten lähti rullaamaan. Opin nauttimaan itsenäisyydestäni ja nauttimaan elämästä. 2006 olikin sitten ihan mielettömän hieno vuosi :-)!
Täytyy tunnustaa, että viime vuonna aloin fanittaa Cheekiä. En ollut Stadionkeikalla, mutta olen katsonut keikan nyt netistä varmaan viisi kertaa :-)… Näihin tunnelmiin sopii hyvin konsertissakin hienosti vedetty "Niille joil on paha olla".
Cheek - Niille Joil On Paha Olla
Mä kerron teille tän jutun mä
Olin parasta aikaa elämäs elämäni parasta aikaa tavoitellen sitä pientä palasta taivaast ei koskaan matalaa aitaa alko tuntuu, että hautaan täs samalla kaivaa aina ankara itseäni kohtaan vaikee heikkouksia itsessäni kohtaa ajoin itseni nurkkaan omilla vaatimuksillani makasin päiviän vaan lattialla tuskissani istuin Pariisin taksissa ja mietin että halusin kuolla ajoin hautausmaan ohi, mitä jos maatuisin tuolla tottunu olee vahvin aina kaikist mut nyt unelmat oli muuttunu painajaisiks pelkäsin huomista, en halunnut herää oli hetki, kun en mistään mitään tajunnu enää itsetutkiskelun kautta mä sain elämästä otteen taas ilman apuu en ois enää täällä ollenkaan
Tää menee niille joil on paha olla kun elämä lyö sata-nolla oon ollu ristiaallokossa siinä veneessä nyt aurinko paistaa, horisontti siintää edessä ...
Puhelin soi kesken haastattelun mutsi kerto uutisen mut jo ennen kun vastasin mielessäni kuulin sen jostain tiesin, että isä ei o täällä enää mun esikuva järven jäällä lepää hetkessä ystävänsä ikuisuuteen menettää ja se rikkoo äijän, vaikka on rikki jo ennestään elämä jatkuu karavaani jatkaa kulkuaan vaik joskus tuntuu, että tähän paskaan alkaa turtumaan koskaan ei saa katkeroituu, eikä liikaa kyynistyy ei turhaan jossitteluun syyllistyy perhe yhdistyy ja musiikist saa voimaa jatkaa vaikka tänään ois paha olla koita jaksaa
Tää menee niille joil on paha olla kun elämä lyö sata-nolla oon ollu ristiaallokossa siinä veneessä nyt aurinko paistaa, horisontti siintää edessä ...
Oon mannu lattialla miettinyt miten täällä selvitään oon huutanut keuhkot pihalle, on tuntunut ettei pysty hengittää mut oon täällä vielä en anna pelon mua koskettaa ja nyt oon siellä missä muhun ei voi koskeakaan mut oon täällä vielä en anna pelon mua koskettaa ja nyt oon siellä missä muhun ei voi koskeakaan
Tää menee niille joil on paha olla kun elämä lyö sata-nolla oon ollu ristiaallokossa siinä veneessä nyt aurinko paistaa, horisontti siintää edessä ...
Haluan tällä postauksella tuoda uskoa ja toivoa paremmasta kaikille, jotka elää tällä hetkellä haastavia aikoja <3.
Tänään sain jumpata ihan sydämen kyllydestä, kun osallistuin viiden ja puolen tunnin jumppamaratoonille. Osa joulun ja uuden vuoden herkutteluista ainakin suli pois, kun hikoilin erilaisilla jumppatunneilla. Nyt on lihakset vähän kipeänä, kun en ole muutenkaan käynyt salilla melkein kahteen viikkoon. Oli tosi hyvä fiilis, kun jaksoin olla mukana täysillä loppuun asti. Viimeinen tunti oli minulle uusi tuttavuus Piloxing, joka osoittautui tosi tehokkaaksi ja kivaksi treeniksi.
Jumppamaraton antaa muutenkin hyvän sysäyksen uuteen vuoteen, kun minäkin hieman tarkastelen omia elämäntapojani. Aloitan taas pitämään enemmän silmällä omia syömisiäni. Kerron ensi viikolla tarkemmin suunnitelmistani ja valitsemastani tavasta pudottaa muutama kilo.
Otimme uuden vuoden vastaan ystäväpariskuntamme kotona. Tytöt olivat hoidossa mieheni tädin luona ja pääsimme pitkästä aikaa kahdestaan iltamenoihin. Aika meni hurauksessa hyvässä seurassa ja lähdimme tapani mukaan viimeisten vieraiden joukossa. Sängyssä olimme vasta aamu viiden aikaan, joten olo on ollut vuosi on lähtenyt käyntiin hieman uneliaissa merkeissä. Onneksi tytöt nukkuivat taas pitkät päikkärit, kun ulkoilmakin on lauhtunut mukavasti.
Laitoin juhlan kunniaksi pitkästä aikaa vähän enemmän meikkiä ja käytin hieman enemmän aikaa peilin edessä. Sen pyysin miestä ottamaan muutaman asukuvan.
Mekko: Zara
Saappaat: Unisa
Laukku: Michael Kors
Toivottavasti teidänkin vuosi on vaihtunut mukavissa merkeissä!
