maanantai 8. syyskuuta 2014

R.I.P. Ricardo

"Rico ei tuu enää kotiin", sain reilu tunti sitten tekstarin mieheltäni eläinlääkäristä.




 Tulit elämääni noin kuusi ja puoli vuotta sitten, jolloin olit jo neljä vuotias energinen ja viriili nuorimies. Olitte eläneet isäntäsi kanssa kahden vapaata poikamieselämää ja olitkin aika pulskassa kunnossa tuolloin.

Minulla ei ikinä ennen ole ollut mitään lemmikkiä ja otinkin sinut innolla mukaan elämääni. Muistan elävästi, kun ensimmäistä kertaa rynnistit sisään kotiini, hössötit ympäriinsä ja haistelit. Minua viehätti ajatus, että saisin juoksulenkille nyt kivan lenkkikaverin. Enpä arvannutkaan, että sinä olitkin kovempi poika juoksemaan ja pistit lenkkeihini uuden vaihteen, kun yritin pysyä perässäsi Töölönlahdella.


Välillä todella jouduimme käymään tahtojen taistelua, kun halusit kovasti päättää lenkin vauhdin ja suunnan. Myös koirapuistovisiitit olivat minulle hämmentävän haastavia, kun  tykkäsit niin kovasti kaikista, että vain halusit nylkyttää.

Parhaat hetket koimme yhdessä riehumalla vapaasti ympäriinsä tai pitkillä metsälenkeillä. Sinulla riitti aina enemmän energiaa. Haastoin sinut monesti tanssiin kanssani ja olit aina valmiina hypäten takajaloillesi ja lyöden etutassut käsivarsilleni. 

Kovimman pettymyksen sinulle aiheutin, kun muutin Emiraatteihin. Onneksi annoit minulle anteeksi lähtöni, mutta välimme eivät palautuneet enää yhtä välittömiksi, kuin ihan alkuun olivat.



Lempipaikkasi oli mökki, jossa sait olla vapaana ja uida niin paljon kuin halusit. Mökin pihaan parkkeeratessa ja takaluukun avautuessa kesti muutama sekuntti, kun kuului iso molskahdus - siellä sinä innoissasi hyppäsit pommilla veteen.


Otit hienosti laumaasi myös "pikkuveljesi" Lucan, jolle opetit paljon hienoja käytöstapoja.







Opetit minulle vastuun ottamista jostain toisesta, epäitsekkyyttä, kärsivällisyyttä ja pienistä asioista nauttimista. Olet todella isosydämminen, lämmin, hyväkäytöksinen herrasmies. Niin monet kerrat lohdutit minua surun keskellä… Olet minulle niin rakas <3!

Harmi, ettei tyttäremme saaneet tuntea sinua kunnolla, mutta tulen kertomaan paljon tarinoita meidän ihanasta Ricardostamme. Ikävä on ISO <3!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti