maanantai 29. syyskuuta 2014

Pieni ompelutyö - lahjat tyttö- ja poikavauvalle

Ihailen mahdottomasti ihmisiä, jotka osaavat itse tehdä kauniita asioita käsillään. Omat taidot jäävät pienten askartelujen ja simppeleiden tuunailujen tasolle. Ideoita ja intoa riittää, mutta toteutus onkin sitten ihan eri juttu...

Äitini on ammattiompelija ja muutenkin erittäin hyvä kaikissa kädentöissä. Häneltä onnistuvat kaikki projektit parturoinnista kylpyhuoneen kaakeleiden laatoitukseen. Hänen työhuoneensa on oikea aarreaitta. Vuosien varrella sinne on kertynyt paljon kaikenlaisia kankaita, nappeja ja nauhoja. Äidin kanssa on kivaa kokeilla ompelujuttuja, sillä apu on lähellä, kun omat taidot loppuvat.

Innostuimme äidin kanssa viime viikolla tutkimaan aivan ihania Ripaus tunnelmaa ja Puolimatkassa-blogeja, joissa molemmat bloggaajat tekevät aivan ihania lapsiin ja kotiin liittyviä ompelujuttuja ja käsitöitä. Haukoimme henkeämme ihastuksesta, kun selasimme kauniisti toteutettuja projekteja ja oivalluksia. 

Blogeista inspiroituneina vetäydyimme iltaisin vauvojen nukkumaanmenon jälkeen äidin työhuoneeseen ompeluhommiin. Äitini ompeli kauniit tutu-hameet tytöille (joista juttua myöhemmin) ja minä halusin kokeilla tehdä pienet lahjat viemisiksi tyttö- ja poikavauvoille.

Löysin idean juhlavasta pojan ruokalapusta Pinterestistä. Tyttöjen tuttinauhoja on tehty mm. White featherdream-blogissa. Tuttinauhan klipsiksi löysin äidin tarvikekätköistä henkseliklipsin, mutta varsinaista tuttirengasta ei tietenkään löytynyt tähän extempore työhön. Ompelinkin ihan kuminauharenkaan  tutin kiinnitystä varten nauhan toisen päähän. Tässä kuitenkin linkki Nappikauppa Punahilkkaan, jos haluaa käyttää tuttinauhan tekoon "virallisia" tarvikkeita. 

Pikkulahjat onnistuivat ihan kivasti, vaikka aikaa tällaiselta kankeammalta käsityöläiseltä menikin hurjan paljon ompelutyön vaativuuteen nähden. Tietysti myös ompelujäljen purkaminen ja uudelleen ompelu kuului asiaan :-/. Täytyy yrittää kaivaa oma ompelukone myös esille kotona useammin, niin perustikkauskin varmaan jossain vaiheessa alkaa sujumaan rennommin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti