Kaksosten ja heidän vastasyntyneen pikkusiskonsa kohtaaminen jännitti ainakin jonkun verran minua etukäteen. Alisa ja Ella ovat toki tottuneet jo jakamaan vanhempien huomiota elämänsä alusta lähtien, joka voisi helpottaa mustasukkaisuutta. Tyttöjen ikäeroksi tuli nyt lopulta muutamaa päivää vajaa vuosi ja kahdeksan kuukautta. Esikoisilla ei ole ollut vielä suuremmin kiinnostusta vauvanukkejen hoivaamiseen ja he eivät ole osoittaneet erityistä mielenkiintoa tapaamiamme tuttujen vauvoja kohtaan, joten ensireaktiota oli vaikeaa ennustaa.
Alisa ja Ella olivat mieheni äidillä hoidossa kaksi yötä, meidän ollessa sairaalassa synnytysreissulla. Heillä oli ollut jo kova ikävä ja viimeisimmän vuorokauden he olivat olleet levottomia puhuneet äidistä jatkuvasti. Oli ihana saada isosiskot kotiin ja tapaamaan vastasyntynyttä siskoansa.
Kaksoset osasivat raskausaikana hienosti näyttää, että äidin vatsassa on vauva ja tiesivät missä on vauvan sänky. Vauva oli nukkumassa omassa sängyssään, kun isosiskot tulivat kotiin ja tyttöjen ensireaktio oli ihanan yllättynyt, kun sänkyyn oli oikeasti ilmestynyt vauva. Ensi töikseen Alisa ja Ella alkoivat kantaa vanhoja lelujaan sänkyyn vauvalle, jotka olimme jo kuukausia sitten jakaneet erilliseen koriin. Ella hieman epäröi ja laskelmoi, mitkä lelut hän halusi antaa, mutta Alisa heitteli innostuneesti vanhoja lelujaan pikkusiskolleen.
Myöhemmin illalla Alisa vaikutti hieman turhautuneelle minun imettäessä vauvaa ja sylin ollessa varattuna. Hän näytti minulle nyrpeää naamaa ja sanoi: "vauva pois". Kuitenkin myöhemmin hän antoi vauvalle hyvänyön suukon ja seuraavana aamuna hän oli taas uteliaan kiinnostunut.
Nyt neljän päivän yhdessä olon jälkeen uskoisin kaiken menevän hienosti siskosten kesken. Ella vaikuttaa hieman kiinnostuneemmalle ja tykkää silitellä vauvaa hellästi. Alisa on hieman ronskimpi ja saattaa ohjeistaa minua laskemaan sylissä pitämäni vauvan pois, jotta hän itse pääsee syliin. Kuitenkin suuremmalta draamalta ollaan tähän mennessä vältytty.
Isosiskot vaikuttavat nyt niin isoille ja olen huomaavani heissä enemmän itsenäisiä merkkejä. He leikkivät paremmin yksikseen, kun huomaavat että imetän vauvaa. He ovat myös oppineet mielestäni tukeutumaan entistä enemmän toisiinsa tässä uudessa tilanteessa. Myös vauvanukkeleikit ovat tulleet mukaan kuvioihin ja varsinkin Ella peittelee ja pesee vauvapyyhkeillä lelujaan.
Olen siis hyvillä mielin tulevaisuuden suhteen. Muutaman vuoden päästä tämä tyttökolmikko on varmasti aika tiivis ja melkein samalla kehitystasollakin. Täytyy nyt vain itse muistaa antaa tarpeeksi huomiota ja syliä myös vanhemmille sisaruksille imetysten välissä.
