sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Kaksosten imetys

Kolmannen lapsen syntymä alkaa käydä yhä lähemmäksi. Synnytyksen ja imetyksen sujuminen pyörii mielessä jo melkein päivittäin. Alisan ja Ellan imetys onnistui loppujen lopuksi todella hienosti. Täysimetin tyttöjä puolen vuoden ikään ja lopetin imetyksen kokonaan heidän yksivuotispäivänään. Alisan kanssa kaikki meni heti synnytyksen jälkeen ongelmitta, mutta Ella ei suostunut imemään rintaa aluksi. Tämä toi kuvioihin rintakumilla sähläämiset, uuvuttavan pitkät tunnit rintapumpun kanssa, rintaraivarit ym. kärsivällisyyttä koettelevat vaiheet. Kuitenkin noin 6-7 viikon iässä yhtäaikainen imetys lähti pikku hiljaa toimimaan, joka oli suuri helpotus ja lisäksi yhtäaikaisesti imettäessä säästyi monta tuntia aikaa per vuorokausi.



Suurin yhtäaikaista imetystä auttava asia oli jämäkkä imetystyynyni. Tyynyn minulle teki ompelijaäitini amerikkalaisen Double blessings - kaksosten imetystyynyn mallin mukaan. Tyynyn sisältö on jämäkkää vaahtomuovia, joten se pitää hyvin muotonsa ja imettävä äiti pystyy pitämään ylävartalonsa rentona ja ryhdikkäässä asennossa. Tyynyn päällinen on myös irrotettavissa vetoketjulla, joten sen saa helposti pestyä pesukoneessa. 
Kokeilin joskus kaverini imetystyynyä, joka oli täytetty sellaisilla raepalloilla. Tällainen tyyny ei mielestäni mahdollista lähellekään niin hyvää tukea ja asentoa äidille tai lapsille, kuin korkeampi vaahtomuovisisältöinen tyyny. Kuljetin melko kookasta tyynyä myös matkoille mm. Berliiniin ja Jenkkeihin. Tyyny vei tilaa matkatavaroissa, mutta sen tuoma apu oli kaiken vaivan väärti. 

Olen nyt luopumassa tyynystä, koska en usko tarvitsevani sitä enää yhden lapsen kanssa. Lahjoitan ja postitan tyynyn nyt mielelläni seuraavan tuplaäidin arkea helpottamaan. Oletko tuleva kaksosten äiti, joka suunnittelet imettäväsi tuplia?  Jätä sähköpostiosoitteesi ja laskettu aikasi kommentteihin, niin arvon  tyynyn seuraavan omistajan ilmottautuneista ensi viikon sunnuntaina, eli 4.10.2015.

Tässä vielä jenkkimamman demonstraatio tyynyllä imettämisestä:

  
Ja löysin vielä oman postaukseni aiheesta, kun kokemusta imettämisestä oli takana reilut kaksi kuukautta. Lue lisää ajatuksia ja tunnelmia tästä.

torstai 24. syyskuuta 2015

Olohuone pukeutuu syksyyn

Moni teistä on jo varmasti ottanut iltojen pimentyessä ja viiletessä esiin syksyyn kuuluvat ihanat tunnelman luojat: kynttilät, lämpimät villasukat, pehmeät torkkupeitot ja -tyynyt. Minullekin iski syysfiilistelyn tarve ja korjasin kesätyynyjä jo kaappeihin. Meidän porontalja oli kesätauolla varastossa ja toin sen sohvanpäälle viime viikolla.





Löysin olohuoneen pöydälle kirpparilta kakkujalan eurolla, jossa kynttilät pääsevät kivasti esille. Kirpparilta löytyi myös pari euron villapaitaa, joista ajattelin ommella talviset koristetyynynpäälliset.




Tyttöjen päiväuniaikaan tein viimeinkin kauan odotetun siirron ja kaivoin myös kaapista miehen siskolta lainassa olevan järkkärikameran. Se on odotellut kaapissa siis viime keväästä lähtien! Jotenkin olin ajatellut, että minun täytyy olla todella perillä sen käytöstä ennenkuin voin koskea koko laitteeseen. Suunnittelin lukevani manuaalin tai meneväni jollekin järkkärikurssille. Sitä päivää ei kuitenkaan tähän mennessä tullut, joten päätin ottaa kameran esiin ja aloittaa kokeilemalla.

En tiedä siis mitään järkkärin käytöstä, mutta mahtava naapurini on luvannut lähteä kanssani syysretkelle kuvailemaan ja samalla opettelemaan järkkärin perustoimintoja. Odotan innolla retkeämme, mutta sitä ennen jatkan harjoittelua omillani.

Loppuun vielä Alisan ja Ellan lempiviltti, jonka alla on mukavaa heräillä rauhassa uuteen päivään. (Kuvat otettu omalla kameralla. Huomaatteko eron ;-)?)



tiistai 22. syyskuuta 2015

Lähiruokaa

Kävin sunnuntaina nostamassa tämän vuoden sadon kasvimaalta. Keväällä lannoituksen ja kylvön jälkeen en ole montaa kertaa kasvimaalle eksynyt ja kasvatit ovat joutuneet siellä omillaan taistelemaan elintilasta rikkaruohojen keskellä. Luonteelleni on hyvinkin ominaista poukkoilevuus ja pitkäjänteisyyden puute, joten kasvimaaprojekti ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kesken jäänyt hyvä idea. No, kuitenkin saldona muutaman kesällä kerätyn tilli, rucola ja persiljanipun lisäksi sain nyt muutaman kilon perunaa ja miniporkkanoita (en ollut harventanut porkkanariviä, joten niillä ei ollut tilaa kasvaa isommiksi :-)). Kevätsipulit, punajuuret, lehtikaalit, korianterit ja monet muut eivät nyt tänä vuonna oikein menestyneet, mutta ehkä ensi vuonna sitten pitkäjänteisemmällä ja paremmalla huolenpidolla saan monipuolisemman tuloksen :-)…


Eilisenä yllärinä sain oman kasvimaan sadon jatkoksi kanan- ja viiriäisen munia oman kylän tilalta. Annoin viime kesänä hankitun projektikeinutuolin pois paikallisella fb-kirppiksellä ja vastalahjana tämä ihana keinutuolin uusi omistaja toi omien lintujensa munia minulle <3! En ole aikaisemmin syönytkään viiriäisenmunia. Täytyy googlata joku kiva resepti. 


Energiaa ja kauneutta kotiin tuovat valovoimaiset lähipellolta poimitut auringonkukat. Iloa ja onnellisia hetkiä teidänkin syysviikolle :-)!


perjantai 18. syyskuuta 2015

24h Riiassa

Olimme tällä viikolla mieheni kanssa kolmatta hääpäiväämme juhlistamassa Riiassa. Alisa ja Ella jäivät anopin ja hänen siskonsa hoiviin, joten me pääsimme ihan kahdestaan matkaan. Miehelläni oli kaksi päivää arkivapaata ja lentoaikataulujen puitteissa meillä jäi 24h aikaa perillä.


 Lento Helsingistä Riikaan kesti kuitenkin vain tunnin ja lentokentältä keskustaan pääsi taxilla (n.15€) tai bussilla nro 22 tai 222 (1.15€) todella jouhevasti noin puolessa tunnissa. Matkoihin ei siis kulunut juurikaan aikaa ja yhdessä hujauksessa olimmekin jo hotellilla. Hotelli sijaitsi mukavasti vanhan kaupungin reunassa ja ihan keskustassa. Kerron valitsemastamme hotellista vielä myöhemmin erikseen. 

Reissun tarkoituksena oli viettää rauhassa aikaa kahdestaan, sekä nukkua ja syödä hyvin. Mitään erityisiä tavotteita meillä ei siis ollut kaupungin nähtävyyksien katsomiseen, varsinkaan kun aikaa oli niin vähän.


Aloitimme visiitin myöhäislounaalla hotellin läheltä bongatussa aasialaisessa ravintolassa nimeltään Gan bei. Ravintola oli nappivalinta - annokset olivat todella maukkaita, palvelu todella hyvää, sisustus tyylikäs ja hinnat edulliset (alku sushit, pääruoka noodeliannokset, corona, kivennäisvesi ja smoothie yhteensä vain 21€). Suosittelen lämpimästi :-)!



Kiertelimme muutaman tunnin vanhassa kaupungissa: kävelimme ympäriinsä, drinkit rennossa Yolo baarissa ja shoppailut Gallerija Centrs ostoskeskuksessa, joka on toiminut jo vuodesta 1938. Tämän jälkeen menimme hotellimme spahan pulikoimaan ja rentoutumaan.









Illallispaikkaa etsimme pitkään vanhassa kaupungissa ympäriinsä harhaillen. Onneksi emme menneet ihan ensimmäiseen ravintolaan, sillä meillä oli todella onnistunut ravintolakokemus toistamiseen Riiassa Muusu nimisessä ravintolassa. Muusu tarkoittaa latviaksi "meidän" ja vuoden vanha ravintola tarjoilee eurooppalaista ruokaa tuoreista latvialaisista raaka-aineista. Sisustus oli kaunis, tunnelma tyylikäs ja palvelu todella todella hyvää. Nautimme kovasti illallisesta - minun kuha ja miehen naudan sisäfilee olivat ensiluokkaisia.





Illallisen jälkeen kävimme vielä kävelyllä kanavan rannassa ja ihmettelemässä ihmispaljoutta seuraamassa koripallon em-kisoja screeniltä vapauden muistomerkin aukiolla.

Aamulla nukuimme tietysti myöhään ja söimme rauhassa aamiaista. Ehdimme kuitenkin ennen lähtöä keskustorille ihmettelemään markkinatunnelmaa. Entisissä Zeppelin-ilmalaivahalleissa on jopa 3000 kauppapaikkaa lihatuotteista, kukkiin ja kelloihin. Ostimme mukaamme kukkia kotiin viemisiksi, joita olikin mieletön valikoima todella edullisesti. Kipaisin vielä ennen lentokentälle lähtöä Gallerije Centrsin Massimo Dutissa hakemassa edellisenä päivänä mieleen jääneen alppakkavillaisen takin.







Olipa taas mukava miniloma! Tavoitteet hyvästä ruoasta, rennosta yhdessäolosta ja hyvistä unista täyttyi. Seuraavalla kerralla Latviaan olisi kiva suunnata koko perheen kanssa. Ehkäpä ensi kesänä Jurmalaan rantalomalle?

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Lupa lentää

Saimme mahdollisuuden juhlistaa hääpäiväämme kahdestaan yhden yön reissulla, kun miehelläni oli pari arkivapaata tällä viikolla. Olimme suunnitelleet yötä Tallinnassa, mutta viime hetkellä ehdotinkin Riian matkaa, koska kumpikaan meistä ei ollut koskaan siellä tai muuallakaan Latviassa käynyt. Lentomatka Riikaan kestää vain tunnin ja muutenkin aikataulut olivat juuri sopivat meille.

Matkan suunnitteluun tuli pieni mutka matkaan, kun tajusin olevani jo niin pitkällä raskaudessa, että en enää voisi lentää ilman lääkärin suostumusta. Käytännöt raskaana lentämisestä vaihtelevat hieman eri lentoyhtiöittäin. Meidän lento oli Finnairin ja yhtiön lennoilla voi matkustaa raskaana ilman erityisjärjestelyjä viikolle 28 asti. Sen jälkeen vaaditaan lääkärin todistus, jossa todetaan raskauden olevan normaali ja lentämisen olevan vielä turvallista. Todistus tulee lähettää Finnairille sähköpostitse viimeistään 24h ennen lentoa. Lisää tietoa Finnairin käytännöistä tästä.

Pikaisesti tehdyistä matkasuunnitelmista johtuen minä sain ajan lääkärille muutama tunti ennen lennon lähtöä ja lähetin todistuksen Finnairille vasta viime hetkillä. Onneksi sain kuitenkin melkein samantien vastauksen sähköpostiin, jossa sain lentoluvan myös lentoyhtiön puolelta. Otin todistuksen myös mukaan matkalle siltä varalta, että lähtöselvitysvirkailija tai lentohenkilökunta haluasi varmistua raskauden tilasta. Ja eikun matkaan :-)!


tiistai 15. syyskuuta 2015

Kuvaukset aurinkoisella viljapellolla

Ihana naapurimme oli luvannut toteuttaa toiveeni lähipellolla otetuista kuvista, jossa olisivat aurinko, minä, raskausmaha, Alisa ja Ella. Odottelimme viljan kypsymistä ja aurinkoista iltaa. Oikea hetki saapuikin viime lauantaina, kun aurinko paistoi melkein pilvettömältä taivaalta ja kuvaajallakin oli vapaa hetki. 






Kuvista tuli juuri sellaisia, kuin toivoinkin :-)! Olen todella tyytyväinen, että nämäkin kuvat saatiin otettua ja meille jäi ihanat muistot ajasta, kun kolmas tyttö asui vielä mahassa. Kuvista vasta itse tajuaa, että kyllähän tuo maha jo alkaa ollakin hyvän kokoinen! Viikkoja siis vasta 32.
















Kiitos todella paljon kuvaajalle ihanista kuvista <3!