Saimme viime viikolla ultran jälkeen mahdollisuuden viettää kokonaisen vuorokauden kahdestaan ilman lapsia. Minulle se oli ensimmäinen kerta yötä erossa tytöistä. Olin miettinyt irtiottoa jo monesti, mutta nyt vasta tunsin olevani valmis irtautumaan 1v 3kk vanhoista tytöistä. Anoppi ja mieheni täti tulivat meille kotiin Alisan ja Ellan luokse, jotta heillä olisi mahdollisimman turvallinen olo, kun olimme poissa.
Suuntasimme Hyvinkään sairaalasta suoraan Tampereelle. Valitsimme kaupungin, koska se oli sopivan lähellä kotia, mutta kuitenkin molemmille melko uusi ja melko tuntematon kaupunki. Minua kiinnosti myös viime syksynä avattu uusi Torni hotelli, johon teimme varauksen.
Ajoimme suoraan hotellille ja menimme nauttimaan aurinkoisesta iltapäivästä hotellin hulppealle kattoterassille, josta aukeaa kauniit näkymät Tampereen yli.
Saimme hotellista Jopot lainaksi, joilla pyöräilimme kaupungin keskustan läpi kauniille Pyynikin harjulle. Vastaantulijoina näimme paljon pirteitä lenkkeilijöitä ja kyllä tamperelaisten kelppaakin juoksennella näin kauniissa maisemissa. Huomasin myös Jutta Gustafsbergin ohjelmista tutut treeniportaat, joita en tällä kertaa testannut. Sen sijaan jatkoimme eteenpäin kohti Pyynikin Näkötornia ja kuuluisaa munkkikahvilaa :-P.
Munkit maistuivat juuri niin mehukkaille ja tuoreille, kun osasin odottaakin. Ihailimme maisemia ylhäältä näkötornista, ennenkuin jatkoimme takaisin pyörillä kohti keskustaa. Kävin kolkuttelemassa Amurin työläismuseokorttelin portteja, mutta pettymyksekseni se olikin kiinni maanantaisin.
Sitten sade yllätti meidät ja vietimme loppuiltapäivän sisätiloissa ostoksilla. Oli kiva kierrellä rauhassa käsi kädessä alennusmyyntejä, kun ei ollut mihinkään kiire ja ei tarvinnut huolehtia lasten jaksamisesta.
Alkuillasta menimme syömään mieheni valitsemaan ravintolaan - Stefan's stakehouseen. Saimmekin kelpo pihvit, ravintolamiljöö oli viihtyisä ja mikä parasta, palvelu oli mielestäni erinomaista. Illallisen jälkeen lähdimme ravintolasta suoraan hotellihuoneeseen köllöttelemään pehmeisiin lakanoihin ja katsomaan leffaa.
Aamulla heräsimme yhdeksän aikoihin ihan pöllähtäneinä täydellisesti nukuttujen sikeiden unien jälkeen. Se teki niin hyvää :-)!
Söimme herkullista aamiaista, luimme uutisia ja nautimme rauhaisasta aamupäivä hetkestä. Sitten olikin aika jo palata takaisin kotiin rakkaiden tyttöjen ja arkiaskarreiden pariin.
Tampere, yhdessä vietetty aika, kaunis kesäpäivä ja sikeät yöunet tulivat niin tarpeeseen. Olo oli virkistäytynyt kuin viikon loman jälkeen. Tytöillä oli vuorokausi mennyt oikein mukavasti tuttujen hoitajien kanssa ja nyt varmasti uskallan hyvillä mielin jättää tytöt yöksi hoitoon uudelleenkin. Toki paluupäivän iltana molemmista huomasi, että ikävä taisi yllättää vähän jälkikäteen, kun molemmat halusivat kyhnätä itkuisina minun sylissä.
Tampere oli luonnonkaunis, rento ja mukavan kokoinen kaupunki, jonne varmasti palaamme uudelleekin vielä tyttöjenkin kanssa. Myös Sokos Hotel Torni Tampere oli todella positiivinen kokemus, josta kirjoittelen vielä myöhemmin lisää :-)! Kiitos Tampere ja kiitos hoitotädit ja kiitos mun isi hotellivarauksesta <3!
Kuulostaa ihanalta! Kiva, että on mahdollisuus kahdenkeskiseen aikaan! :)
VastaaPoistaTämä tuli kyllä niin tarpeeseen! Toivottavasti tekin pääsette viettämään kahdenkeskeisiä hetkiä :-).
PoistaKuulostaa niin virkistävältä :)! Tämä mamma ei ole myös uskaltanut jättää pikkuistaan yöksi hoitoon, mutta josko mekin tästä jossain kohtaa ryhdistäydytään...ehkä sitten kun vuosi on täynnä ;)! Ja paljon onnea vielä tyttö-vauvan odotukseen! I feel you, mitä tulee tuohon pojan odotukseen, mutta onneksi tytöt on ihania <3!
VastaaPoistaKyllä, kotiin tyttöjen luo palasi eri tavalla latautuneet ja virkistäytyneet vanhemmat :-).
PoistaYmmärrän hyvin, että pikkuista on vaikeaa jättää vielä. Turha kai kiirehtiä, jos ei sille tunnu. Kyllä sen sitten huomaa, kun on valmis ja varmasti saa onnistuneemman irtiotonkin sitten :-).
Kiitos onnitteluista. Niin… kai sitä olisi toivonut poikaa, kun kaksi tyttöä jo on. Tässä kuitenkin löytää joka päivä hyviä puolia kolmannesta tytöstä. Siinä vaiheessa, kun vauva syntyy, niin varmasti on jo täysin vakuuttunut, että näin tämän kuuluikin mennä :-).